|
Miten on, haluammeko presidentinvaalien toiselle kierrokselle kaksi porvaria, joista ainakin toisen sormet ovat vaihtoehtoisesti ristissä joko housujen taskussa taikka selän takana?
Haluaisimmeko sittenkin nähdä siellä tämän päivän vasemmistolaisia arvoja edustavan ehdokkaan? Sellaisen, joka tuo todellisia vaihtoehtoja sille meiningille, jolla maamme tasa- arvoisia rakenteita on romutettu suuren pääoman jalkoihin viimeiset 20 vuotta. Annammeko luvan viedä vielä ”tuhkatkin pesästä” vai olemmeko jo saaneet tarpeeksemme?
Jokaisissa vaaleissa haetaan nähdäkseni tulevaisuuden suuntaa. Annetaanko nyt tulevaisuuden arvojohtajuus niiden käsiin, jotka ovat jo tähän mennessä päätöksillään täysin tietoisesti hyväksyneet mm. tulo- tai terveyserojen kasvun tai hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden romuttamisen maassamme?
Olisiko vihdoinkin tullut se aika, jolloin sanomme ei, nyt riittää toisten vaatteilla koreilu.
Tulevaisuus on meidän ja vikaa harvoin korjataan samoilla konsteilla, joilla se on saatu aikaan.
Sekä mikä sydämessäsi tuntuu oikealta, saattaa myös järjellä ajateltuna olla oikein.
Olet ymmärtänyt oikein, kannustan siis äänestämään Paavo Arhinmäkeä Suomen tasavallan presidentiksi.
http://www.paavoarhinmaki.fi/vaalit-2012/vaalilehti/
Ainakin kerran vuodessa ihmisillä on usein hyvä tahto ja mieli,
näiden luominen ei ole mitenkään tuntematon kieli.
Joulun sanomaa, voisimmeko mitenkään säästää ja
vuoden jokaisena päivänä enemmän lähimmäisen rakkautta käyttää?
Kunpa osakkeenomistajat, raharikkaat ja muut vallakkaat saisivat lahjaksi ymmärryksen tietäjien,
olisi varmempaa silloin, että kumarrettaisiin ympäri vuoden, puolesta jokaisen ihmisen.
Syksyllä ilmoitettiin käynnistettävän keskustan alueen paikoitusalueselvitys, jossa tarkasteltaisiin eri mahdollisuuksia parkkitilojen lisäämiseksi keskustan alueella. Torin alainen parkki oli yksi mahdollisuuksista.
Nyt olisi ollut selvityksen tulosten julkistamisen ja niiden yleisen pohdiskelun aika, mutta ei. Käsittelyyn tulee heti toriparkin suunnittelun ja sille perustettavan osakeyhtiön hyväksyminen.
Tulevaisuuden suunta on ehdottomasti innovatiivisessa joukkoliikenteen kehittämisessä, siksi kaupungin painopistealueena oleva yksityisautoiluun kannustaminen näyttäytyy monelle varmasti päättäjien jumittumisessa sinne 80-luvun tienoille. ”Wanna have maanalainen parkki” - asenteesta puhumattakaan.
Näitä maanalaisia parkkitaloja, jotka ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää, on olemassa siellä, missä tilaa ei maanpäällä ole ollut. Hämeenlinnassa ei ole tulevaisuudessakaan nähtävissä sellaisia väestömäärän lisäyksiä, että tilat esim. asumisrakentamiselle ihan heti kaupungista loppuisivat.
Vaihtoehtoisesti siirtämällä linja-autoasema vaikka Hämeensaareen saadaan ratkaistua kaksi muutakin asiaa. Röttelöt saataisiin pois Hämeensaaresta, sekä nykyisen linja-autoaseman paikalle olisi mahdollista rakentaa parkkitalo. Pääoman tarve ja ylläpitokustannusten määrä olisivat paljon alhaisemmat. Tärkeämpiä ”sijoituskohteita” kaupungista kyllä löytyy.
Mitä tulee kaupungin osakeyhtiöihin, on niitä jo nyt liikaa. Suurin syy niiden perustamiseen näyttää olleen demokraattisen päätöksenteon ohittaminen. Tämä on väärin.
Huomenna ei siis kukaan itseään fiksuna pitävä valtuutettu puolla tilaajajohtaja Salorannan esitystä, vaan vaatii valtuustokäsittelyä tehdyistä selvityksistä ja käyttää omaa mahdollista järkeään konsulttien lopputulemiin liittyen.
Esityksen puolesta äänestäville voimme fiksujen kaupunkilaisten toimesta järjestää risu- ja kivitalkoot, etteivät he sentään täysin lahjoitta jäisi.
Lasten kotihoidontuen Hämeenlinna lisää esitetään taas lopetettavaksi, kun edellisestä päätöksestä on tuskin puolta vuotta. Tilaajajohtaja Markku Rimpelä on delegoinut tällä kertaa homman tilaajapäälikkö Seija Mäkiselle.
Säästyvät varat suunnitellaan siirrettäväksi yksityisten toimijoiden järjestämään avoimeen päivätoimintaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tällä ei valitettavasti osteta yhtään litraa maitoa kaupasta tai paranneta kenenkään taloudellista asemaa, jolla on tutkimusten mukaan kaikkein suurin vaikutus perheiden syrjäytymiseen.
Lapsiperheiden ennestään tiukan taloudellisen tilanteen kiristäminen voidaan lopettaa niin pitkäksi aikaa, kun kaupungin ydintehtävien ulkopuolisilla hallinnonaloilta on varaa upottaa kymmeniä miljoonia euroja taivaan tuuliin!
Kotihoidontuet menevät täysimääräisesti kulutukseen, jonka perusteella tukeen kuluva raha voidaan tarvittaessa vähentää ensi vuoden elinkeinotoiminnan tukemiseen tarkoitetusta varoista.
Näennäisten selvitysten vastaisesti kotihoidontuen poisto uhkaa varsinkin köyhissä perheissä alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien aitoa valinnanmahdollisuutta pienokaisten hoitotavasta, jossa ennen kaikkea painaa lapsen etu.
Lisääntyvän päivähoidon kysynnän kaupunki aikoo hoitaa lisäämällä yksityisiä, tutkitusti ihmisiä eriarvostavia ja kermaa kuorivia päiväkoteja, joihin vain parempitulosten normaalit lapset ovat tervetulleita.
Pienituloisten ja aina epävarmassa tilanteessa olevien kunnallisten perhepäivähoitajien taas päästyä vihdoin työaikalain piiriin, haluaa kaupunki kiertää velvoitteitaan pahimman luokan filunkiyrityksen tapaan ja pakkoyrittäjyyttää useimmat perhepäivähoitajiksi haluavat, vielä epävarmempaan tilanteeseen yksityisiksi perhepäivähoitajiksi, vaikka kustannukset päiväkotihoitoon verrattuna ovat varsin huokeat.
Tällä hetkellä Hämeenlinnassa on päivähoitojonossa kolminumeroinen luku lapsia, sen lisäksi olemassa olevat ryhmät kuulemani mukaan pullistelevat tämän tästä lain vastaisilla lasten ja hoitajien suhteilla. Mikäli pitää paikkansa, tulee päiväkotien työntekijöiden asia vastuullisina työntekijöinä tuoda paremmin julki, koska esimiehensä monessa tasossa ylöspäin eivät sitä tee.
Kysymys on myös kotona olevien (useimmiten naisten) itsenäisyyden takaamisesta, jossa pienilläkin omilla tuloilla on iso merkitys. Lanulan naisjäsenetkin voisivat miettiä itsenäisyydentunnettaan, mikäli kuukausittain joutuisivat pyytämään joltakin toiselta, tai toimeentulotukiluukulta hygieniatuotteiden tai alusvaatteiden hankkimiseksi. Samaan aikaan tämä henkilö tekee kotona työtä kymmenkertaisesti halvemmalla, kuin jos joku muu hoitaisi lasta. Hoitovapaalainen on saattanut myös mahdollistaa työttömälle pitemmän pätkän töitä.
Uusi vetoomus aiheeseen löytyy: http://www.adressit.com/hameen…_sailyttaa
Työnantaja- sekä työntekijäkeskusjärjestöjen tulopoliittiset neuvottelut päättyivät juuri työntekijöiden hylättyä työnantajien ehdotuksen. Jatkoa on luvassa maanantaina.
Työnantajan ehdotuksessa olisi solmittu kahden vuoden sopimus, jossa vuosittainen keskimääräinen palkankorotus olisi ollut 2,2 prosenttia. Laadulliset seikat olisivat ymmärtääkseni liittyneet suurimmalta osin isyysvapaan pidentämiseen sekä vuorotteluvapaaseen.Valtiokin on lupautunut mukaan, mahdollisesti veronkevennysten muodossa.
Talouden tilanne on hyvin epävarma, jonka työntekijöiden täytyy käsittää. Kierroksia tulee myös tulevina vuosina… Työnantajapuolen vastaavasti tulee ymmärtää minkä ”palkanalennuksen” viimeisen reilun vuoden aikana tapahtunut inflaatio on aiheuttanut.
Palkankorotusten osalta tulee mielestäni käydä solidaarisuuskierros pienipalkkaisille, joista suurin osa on naisia ja korjata tätä killuttimista riippuvaista tai niiden puuttumisen aiheuttamaa vinoutumaa palkoissa. Miehet enemmistössä suurempipalkkaisista voisivat hyvillä mielin tyytyä laadullisiin parannuksiin, kuten juuri isyysvapaan pidennykseen. Olisi oikeastaan aika tasapuolistakin.
Yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien aseman parantaminen on asia, jota tällä foorumilla pitää käsitellä nykyistä painokkaammin. Onhan kyseessä ryhmä, jonka porukasta osalla löytyvät ne kaikista heikoimmat tulot.
Valtion ei tule lähteä veronalennuksiin kuin korkeintaan pienimpien tulojen osalta, myös muiden kuin pelkkien palkkojen. Velkaa on nyt niin paljon, että väkisinkin kaikki päästään talkoisiin.
Miesten määrällinen edustus ja valta, on näissä neuvotteluissa ollut aina ylisuuri. Nyt olisi mahdollisuus osoittaa, ettei päättäjien sukupuolella ole silloin väliä kun päätetään yhteisistä asioista mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Tämän päivän ohut Hämeen Sanomat, olivat sen ainoasta isosta jutusta päätellen omistettu Kokoomukselle ja sen harjoittaman politiikan pönkittämiselle. Parempia ja lupaavampiakin päiviä olen lehden kannalta nähnyt.
Kokoomuslainen Pälkäneen kunnanvaltuutettu / Audiapro Oy:n konsultti vakuutteli lehdessä yhtiöittämisen ja palveluiden alistamisen markkinoiden armoille olevan ratkaisu kuntatalouden haasteisiin. Hah sille ja huokaus.
Vekan ja Kiemungin jatkuvaa esillä oloa lehdessä, joko ammatin tai muun kautta en viitsi edes kommentoida muuten kuin, että taitavat tukea toinen toisiaan.
Olen huomannut Hämeenlinnan nykyisellä hankinta- ja palvelustrategialla kovin paljon yhtäläisyyksiä Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisen strategian kanssa. Sanakäänteetkin ovat niin kovin samanlaisia.
Kuntalaisten etua ja heidän saamiaan palveluja ajatellen hallinnon ja sen kulujen jatkuva kasvattaminen uusien osakeyhtiöiden ja periaatteessa rajoittamattoman toimintojen kilpailuttamisten muodossa ei voi suurimmassa osassa tapauksista olla kannattavaa, muille kuin ulkopuolisille palvelujen myyjille, Suomen Yrittäjien jäsenille.
Yhden hankinnan kilpailutus maksaa keskimäärin 3800 €, joka tulisi aina laskea mukaan hankintasopimuksen hintaan sekä valvonnasta aiheutuvat kulut. Tarjoajan keskimääräiset 1500€ kuluthan epäilemättä tarjouksesta löytyvät.
Yksinkertainen matematiikan keinoin laskettava fakta on se, että ne toiminnot joita tarvitaan jatkuvasti ja koko ajan on taloudellisinta järjestää kunnan omana palvelutuotantona. Ne joille tarve on kausiluontoista ja vaatii erityistä osaamista sekä laitteita kannattaa kilpailuttaa, ei aina kuitenkaan välttämättömästi ostaa ulkoa.
Olisiko tämän ”riippumattoman” sanomalehden ollut korrektia ottaa myös jonkun toisen näkemyksen omaava konsultti haastatteluun, vai onko esim. Audipron työntekijäksi pääsemiseksi oltava vain tietyn puolueen jäsenkirja.
Otsikkoon voisin lisätä vielä hunsvottimaisen kaupungin varojen ja omaisuuden hoidon.
Samaan aikaan toisaalla kaupungin peruspalveluissa on laidasta laitaan moitittavaa kaupunkilaisten lisäksi myös mm. Etelä- Suomen aluehallintoviraston mielestä. Sinne asti edenneet valitukset ovat vain jäävuoren huippu.
Etelärantaan on käytetty kaupungin rahoja jo arkkitehtuurikilpailun ja konsulttisuunnittelun merkeissä. Kummastakaan näistä ei syntynyt muuta valmista (edes suunnitelmaa) kaupungille, kuin laskut eräpäivineen.
Nyt hanketta hoitamaan on perustettu sitten osakeyhtiö, joka ostaa toimintansa vielä erilliseltä yhtiöltä. Kaikki tämä sillä perusteella, ettei kaupungilla ole rahaa tehdä asian suhteen vähään aikaan mitään, ts. epäillään, etteivät kaupunkilaisten valitsemat luottamushenkilöt anna tuleviin tilausbudjetteihin tälle rahoitusta. Osakeyhtiöön löytyi kyllä 400 000 € loppuvuoden toimintaan, 150 000 € osakepääomaan.
Nykyisellä rahoitustarpeella pelkän yhtiön pyörittämiseen tulee kulumaan ainakin miljoona euroa vuodessa, epäilen. Mukaan investointimenoihin tulee laskea myös kaupungin organisaatiossa tapahtuvat menot asian tiimoilta. Kyseessä oletetaan olevan viiden vuoden projekti.
Haluna on siirtää kaupungin omistamat maat tämän yhtiön haltuun, jossa ne sitten siirtyvät mahdollisesti tulevien yhteistyökumppaneiden (parin rakennusfirman) omistukseen. Tämä sillä perusteella, ettei kaupungilla ole varoja alueen infran rakentamiseen. Mikäli rakennuttajat hoitavat infran, saavat he kompensaatiota maan hinnassa. Niillä näytöillä, joita Hämeenlinna on esittänyt ”investoinneissaan”, Etelärannan alue tullaan varmasti myymään peltomaan hinnalla noin 9000 € / ha. Koko alue on 47 ha.
Kaupunginhallituksen esityslistoissa on todettu, että hankkeen kaikki kustannukset pyritään kattamaan tontinluovutustuloilla. Pyritään? No, nipin napin ehkä ensimmäisen vuoden sijoitus, mutta ei jo syntyneitä tai tulevia kuluja.
Investointi ei tarkoita kenenkään lypsylehmänä olemista, vaan investoinnille jopa julkiselle sellaiselle, on voitava asettaa lyhyenkin aikavälin markkinauskottava tuotto-odotus. Varsinkin kun kyse ei ole ”ydinliiketoiminnasta”.
Jos minä saisin päättää, koko yhtiötä ei olisi. Kaupunki hoitaisi kaavoituksen ja infran, jota jo kuluneilla rahoilla olisikin jo pitkä pätkä tehtynä. Myytävät tontit myytäisiin oikealla hinnalla. Nykyisiin alehinnoittelu -suunnitelmiin verrattuna pieni hitailukaan ei olisi kuin koron kasvattamista kaupungin omistamille maa-alueille.
Kaupungin elinkeinotoiminta / investoinnit ovat jo pitkään olleet häsläystä, jossa rahaa heitellään sinne tänne, vailla suuntavaistoa ja vastuuta kaupungin omasta edusta.
Lisään loppuun vielä saman aiheen toisen tekstin, joka on julkaistu paperilehden mielipidepalstalla:
Suunnitelmat kaavoittaa / = lahjoittaa ko. alue pelkästään kovalle rahalle on hyvin outo, onhan kyseessä keskeinen paikka kaikille kaupunkilaisille, köyhästä rikkaaseen.
Nyt olevat suunnitelmat näyttäytyvät muistomerkin puuhailuna, tästä eräällä tavalla hyvin surullisesta sosiaalisen ja taloudellisuuden eriarvoistumisen ajasta.
Muun maailman virheitä degeneroiduista asuinaluista seurauksineen ei tule toistaa varsinkaan, kun olemme aiemmin onnistuneet pohjoismaisella tasa-arvoisuuden lisäämiseen pyrkivällä mallillamme, niistä suhteellisen hyvin erossa pysymään.
Värikäs ja elinvoimainen asuinalue syntyy sosiaalisesta monimuotoisuudesta, joka on myös todettu hyväksi kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi, ainakin silloin kun ei haluta harrastaa luokkasyrjintää. Käytännössä tämä tarkoittaisi eri tavoin rahoitettua asuntotuotantoa sekö muutakin toimintaa kuin pelkästään yritys sellaista.
Näin päättelin kuunnellessani tässä jokin päivä takaperin poikkeuksellisesti Radio Novaa. Yleensä mikäli mahdollista, vaihdan nopeasti kanavaa MTV3:n tai ko. radiotaajuuksille eksyessäni. Tämä syystä, etten pidä sinisten lasien huonosta näkyvyydestä.
Nyt kuitenkin jäin kuuntelemaan Heikki Hurstin haastattelua. Mielenkiintoista on ollut seurata Helsingin Kalliossa asuvien ihmisten häiriintymistä kaikenlaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä, kuten yksi valittaja leipäjonoa koskevassa tv-lähetyksessä asian ilmaisi. Kaikkea sitä tosiaan tapahtuu – jopa sosiaalista kanssakäymistä, ruuan jakamisesta rahattomille puhumattakaan.
…Radio –ohjelma jatkui , kunnes toimittaja kysyi jotenkin hauskasti, että haluaisiko Heikki Hursti kertoa kuka nimekäs valtakunnanhenkilö on lahjoittajana mukana Laupeudentyön toiminnassa. Toimittaja tiesi nimen maininnalle ihan oikein luvankin kyseiseltä henkilöltä olevan.
Heikki Hursti kertoi lahjoittajan olevan kukas muu kuin Sauli ”rullaluistin” Niinistö, joka on jo jonkin aikaa lahjoittanut kolumniensa ym. tulot leivän jakeluun. Oli myös muutama päivä sitten soittanut ja pyytänyt Heikkiä ihan ulos syömään. Oho ;O
Tässä vaiheessa totesin haastattelun motiivin olleen jokin muu kuin Hurstin työ, jolle Niinistön, Lipposen ja muiden elintasobemareiden valtakunnantason laupeudentyön tuloksena on valitettavasti kysyntää.
Pidän Niinistöä ehkä parempana pressaehdokkaana kuin Lipposta, joskin hän menetti nyt pisteitään tällä köyhillä ratsastamisella vartin myöhässä ja täysin väärällä areenalla.
Koska asia haluttiin tuoda julki, kysymys tuskin oli edes omantunnon putsauksesta vaan silkasta kampanjoinnista. Asemassaan Niinistöllä on ollut tuhannen taalan paikkoja tehdä paljon alimman kymmenyksen tulonsiirroille. Tai no, ovathan he Lipposen kanssa tehneetkin paljon. Heitä voimme nimittäin muutaman muun kanssa kiittää tuloerojen kasvusta ja köyhyyden lisääntymisestä.
Toivottavasti kummastakaan ei tule seuraavaa Rouva Presidenttiä.
No niin, Vasemmistoliittokin päätti ristiriitaisin tunnelmin lähteä mukaan hallitusvastuuseen.
Itse selailin ohjelmaa, joka on selkeästi Kokoomuksen tavoitteiden päälle kyhätty hyvin avoin paketti, joka vaatii hallituksessa istuvilta sitkeää vääntöä seuraavat neljä vuotta. Suurimmassa osassa ohjelmaa, kappaleet risteilevät toinen toisensa kumoavia lauseita.
Itse olin ja olen edelleenkin hivenen sen puolella että Vasemmistoliitto teki oikean ratkaisun, vaikka ohjelma ei ole hyvä. On parempi yrittää vaikuttaa hallituksesta käsin tulevaisuudessa tehtäviin ratkaisuihin. Mikäli meno käy mahdottomaksi, poiskin pääsee.
Suurimmat huolenaiheeni liittyvät perusturvan korotuksista huolimatta köyhyyden vähentämiseen, kuntien tulevaan rahoitukseen sekä Euroopan talouspolitiikkaan.
Työttömät saivat 100 euroa lisää, tästä varmasti kiitos SAK:lle. Toimeentulotuella elävät saivat 25 euroa, joka ei ole paljon, mutta tyhjää parempi. Itse olisin suunnannut korotukset kokonaan toimeentulotukeen, jolloin työmarkkinoiden ulkopuoliset ihmiset - ne kaikista heikoimmassa ja näköalattomimmassa asemassa olisi paremmin huomioitu. Suunta on oikea, toivotaan tulevina vuosina lisää jakovaroja.
Kuntien rahoitus tulee vähenemään 5%:ia nykyisestä, se paljonko kasvavat verotulot kurovat tätä aukkoa kiinni on täysin arvoitus. Peruspalveluita olisi pitänyt päästä parantamaan niiden kurjistamisen sijasta.
Suomen sitoutuminen suunnitteilla olevaan EVM:n tai EU jäsenyyden kirjaaminen perustuslakiin, käytännössä sekä pahimmassa tapauksessa tarkoittavat sitä, että talouspolitiikan ehdot sanellaan meille ulkopuolelta maailman suurimpiin lukeutuvan pahiksen, eli IMF:n uusliberalistiseen tyyliin. Varsinkin tulevaisuudessa harjoitettavan talouspolitiikan suhteen Suomen Eduskunta tulisi olemaan kumileimaisin.
Persujen kieltäytyminen hallitusvastuusta oli mielestäni äänestäjien pettämistä ja mamoilua kannatuksen laskun pelossa, sillä terveemmän EU-politiikan teko olisi ollut paljon tehokkaampaa heidän 19 %:n kuin Vasemmistoliiton 8%:n prosentin kannatuksella.
Kirvestä tai edes hohtimia ei ole heitetty kaivoon, vaan nyt tehdään töitä paremman tulevaisuuden vuoksi.
Vuodesta toiseen tippuu hämeenlinnalaisten syliin jumalattoman isoja summia maksettavaksi kaupungin eliitin yritysharrasteluista. On aika hämärän peitossa mihin nämä sössityt rahat ovat menneet, johonkinhan ne on käytetty.
K. Ilkkala puhuu täyttä asiaa siinä, että entisen toimitusjohtajan syyksi on turhaa laittaa kaikkea mitä Innoparkissa on tapahtunut. Hallitus on se joka määrää tahdin ja toimitusjohtaja on se joka toimittaa. Tässä tilanteessa kun kaupungin syliin kaatuu 9 miljoonan euron lasku, lisättynä menneinä vuosina pumpatuilla rahoilla, tulisi hallitusten jäsenten vetää omat johtopäätöksensä toiminnastaan ja uusi riippumattomampi remmi asettaa tilalle.
Kuulin, että nykyisen kaltaisia ongelmia olisi ollut nähtävissä jo yli kymmenen vuotta sitten Innoparkin edeltäjässä ja tilanne olisi silloin jo vaatinut huomattavaa perkaamista. Tästä syystä olisi erittäin tärkeää käydä läpi kaikkien Innoparkkiin liittyvien yritysten toimet usealta vuodelta taaksepäin.
Missä on ollut sitten Hämeenlinnan kaupunkikonsernin sisäinen tarkastus, ilmeisesti se ollut samojen henkilöiden vastuulla, jotka eivät sitten millään opi ymmärtämään omaa asemaansa ja vastuitaan. Heidän ja koko kaupungin avuksi tarvittaisiin ehdottomasti sisäisen tarkastuksen organisaatio ja riittävät ohjesäännöt ko. asiasta. Ulkoinen tarkastuskin on hyvä, se vain tosin huomaa asiat silloin kun ne ovat jo tapahtuneet. Sisäinen tarkastus taas ennaltaehkäisee kaikenlaisia ”kupruja”.
Investointi tähän organisaatioon ja toimintamallien istuttamiseen kaupungin toimintoihin olisi todella hyvä ja erittäin tuottoinen sijoitus. Todennäköisesti paras mitä on pitkään aikaan Hämeenlinnan kaupunkikonsernissa nähty.
CIA tässä yhteydessä tarkoittaa sisäistä tarkastajaa = Certified Internal Auditor
Alla lainaus Espoon sisäisen valvonnan yleisohjeesta:
”
Sisäisen valvonnan tavoitteet
Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada toimivalle johdolle kohtuullinen varmuus siitä, että organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Sisäistä valvontaa toteutettaessa huomioidaan toimintayksikön talouden ja toiminnan laajuus ja sisältö sekä niihin liittyvät riskit. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa seuraavat asiat:
1. Tiedon luotettavuus ja täydellisyys: johto ja esimiehet huolehtivat siitä, että heidän vastuualueellaan tuotetaan ja ylläpidetään luotettavia tietoja toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta.
2. Toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen mm. virheiden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi: valvonnalla turvataan lakien ja asetusten sekä kaupungin päätösten, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen.
3. Omaisuuden turvaaminen: Valvonnalla varmistetaan että resurssit turvataan menetyksiltä, jotka aiheutuvat tuhlauksesta, väärinkäytöksestä, huonosta hoidosta, virheistä tai muusta sääntöjen vastaisesta toiminnasta.
4. Resurssien taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö: Valvonnalla varmistetaan, että kaupungin resursseja käytetään järkevästi ja taloudellisesti
5. Tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus: Valvonnalla varmistetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
”
|
|
|