|
Jyrki Katainen kiisti elokuussa 2008, että olisi ajamassa lupia kahdelle uudelle ydinvoimalalle kuluvalla vaalikaudella. Aivan puhui ”totta”, ei siis todellakaan kahdelle vaan kolmelle. Mielenkiintoa asiaan lisää nopeaakin nopeampi valituskierros tässä asiassa. Tuskinpa ihan sattumaa Satumaassa.
Päätös lisäydinvoimasta pitää siirtää seuraavan eduskunnan tehtäväksi. Nykyinen hallitus voisi lomailla paljon ja tehdä mahdollisimman vähän uusia päätöksiä. Vähiten ehkä syntyisi vahinkoa…
Ydinvoiman soisi olevan hyvä tapa tuottaa energiaa, mutta riskit, selvät haitat sekä ratkaisemattomat seikat kuten ydinjätteen loppusijoitukset ilman kristallipalloa tai silmien sulkemista eivät tue tätä muotoa.
Uusien voimaloiden puolustuksina on mm. se, ettei valtion rahaa niihin tarvita. Todellisuudessa me veronmaksajat maksaisimme nämäkin laitokset joskin kuluttajien rooleissa kera korkojen & yhtiöiden voittojen.
Uuttahan olisi pitänyt jo yhteiskunnankin toimesta kehittää tilalle, aikaa on ollut. Energiateollisuus ei tule ( ole ) tätä riittävästi tekemään niin kauan kuin luonnonvaroja on käyttämättä ja näiden nykyisten tuotteiden elinkaaria vielä jäljellä. Ts. niin kauan kuin tällä kaupalla helposti rikastuu. Ympäristönäkökohtia otetaan jo kyllä näissäkin piireissä huomioon, joskus jopa ihan silmänlumeeksi. Taloudellisten seikkojen edelle ne eivät kuitenkaan koskaan mene, vaikka pitkällä tähtäimellä se useimmiten kannattaisi.
Oman maamme lisääntyvään energian, työpaikkojen, vientituotteiden ym. tarpeeseen voimme vastata aloittamalla hankkeen jolla lisätään ….. No nyt rahapulassa edes kohdennetaan nykyisiä käytössä olevia varoja paremmin lähienergian tuottamiseen & kehittämiseen. Esim. kotitalous, asuntokohtaista, pientuottamoita, johon voisi kuulua maalämpöä höystettynä tuuli ja – aurinkosähköllä. Koulutetaan ihmisiä, tuetaan alalle tulevia yrityksiä, kannustetaan verotuksella jne. Ilmalämpöpumppu oven pielessä ja väärin säädettynä ei sitten ole se juttu mitä tarkoitan.
Sähköntuottajien ja välittäjien tarvetta tällainen omavaraisempaan suuntaan siirtyminen vähentää, eivätkä nämä tahot tai heidän äänikorvansa tietysti tällaista suuntausta tue. Kyseessä on kuitenkin vaihtoehto ja suunta, josta isompi osa tavallisia ihmisiä ja valtiontalous parhaiten hyötyisivät.
Työehtosopimusten neuvotteluja käydään kierroksilla samoin kuin eläkeiän nostoa koskevat neuvottelut meinasivat mennä jo yli sellaisille. EK:n halu mm. nostaa eläköitymisikää -> vapaasti suomennettuna tavoite sulkea nykyinen työttömyysputki sekä heikentää 58+ olevien taloudellista asemaa. Käsittämätöntä uhoa oli myös halu luopua osa-aika eläkkeistä joidenka avulla moni pitkän uran tehnyt jaksanee sinne 63- 65:ksi.
Kommentoi
Tuotteistaminen julkisessa palvelutuotannossa - siis vaikka ihmisten työn, tehtävien ja toimintojen selvittäminen sekä näihin kuluvat rahamäärät. Vihdoinkin korkeakouluputkissa kasvaneet ”keittokirjakokit” (joita eivät toki kaikki ole) saavat mahdollisuuden nähdä mitä se ihmisten käytännön työ oikein pitää sisällään. Samalla tietysti voidaan todeta miten tehokkaasti ja mitä varsinkin niillä pienimmillä kuntapalkoilla saadaan aikaan.
Kommentoi
Ja minä onneton menin eilen illalla lukemaan heidän esityslistaansa. Tästä seurasi yöunien keskeytyminen pohdinnalla kaupunkimme tulevaisuuden näkymistä. Päätin jatkaa uniani vakuuttaen itselleni, että kyllä meillä on luottamusihmiset ja kaupunginvirkamiehet jotka osaavat katsoa pitemmälle kuin … noo en sitten keksinyt kovinkaan kauaskantoisia yhteisenhyvän kuvia. Tämän päätelmäni sekä normaalia aiemmin alkaneen päiväni kiitos kuuluu pitkälti kahdelle sanalle yhtiöittäminen ja yksityistäminen jonka jälkeen täytyykin sanoa jo aamen ja Herra varjele.
Kommentoi
Miten ne kotiin toimitettavien aterioiden asiat oikein menivätkään. HäSa:n tiedonannon perusteella olin ymmärtänyt kaupungin tehostavan tätä osiota siirtymällä kylmiin aterioihin.
Ikäihmisten lautakunnan kokouksen esityslistalta ja sen liitteestä löytyikin ihan uudenlainen näkökulma koko hommalle.
Konsulttifirma oli sitten taas kerran palkattu tähän ammattikuntansa luvattuun kaupunkiin selvittämään pääasiassa edullisinta tapaa tuottaa näitä aterioita. Lämmin vs. kylmä olikin melkein sivuseikka.
Kaupungin oman tuotannon kustannukset ovat konsultin mielestä korkeammat kuin selvityksen tekoon käytetyn ”meidän oman porukan” esiin tuomat laskelmat. Selvityksestä ei mielestäni käy ilmi onko kaupungin omissa laskelmissa todellisesti jotain puutteita joista erilaiset näkemykset johtuisivat.
Kylmä-aterioiden valmistukseen liittyvät laitteet maksavat konsultin selvityksen mukaan yksityiselle elinkeinonharjoittajalle 300 000 € kun taas tulkintani mukaan Linnan Aterioiden ne hankkiessa hinta onkin jo ehkä parhaassa tapauksessa yli kolmekertainen. Aika mielenkiintoista.
Aterioiden valmistuksen lisäksi suuri kuluerä ovat kuljetukset, joista ostopalveluiden osalta kustannukset tiedetään. Kaupungin itsensä suorittamien kuljetusten hintaa ei konsultti ole saanut tietoonsa???. Itselleni herää kysymys, jotta onko niitä edes haluttu tuoda esiin ja myöntää mahdollisesti tällaista jopa synenergistä vaihtoehtoa olevan olemassa. Omien kuljetusten suuntaa antavaa hinta on nähdäkseni helpommin laskettavissa kuin ruuanvalmistuksen.
Nuorten ja pitkä-aikaistyöttömien hyödyttäminen kuljetuksissa olisi mitä parhainta ennaltaehkäisevää toimintaa ja kaupungin vastuun kantoa omistaan. Toimintaan sijoitetut rahat tulisivat tehokkaimmin hyödytetyksi näkyen myös verotulojen kasvuna sekä esim. pienempinä toimeentulotukimenoina . Etuja ja hyötyjä löytyisi varmasti enemmän kuin uhkia ja haittoja. Näihin töihin olisi ihmisiä helppo valmentaa jo nyt tapahtuvan työvoimakoulutuksen kautta. Toiminta voitaisiin myös aloittaa ja johtaa olemassa olevien resurssien kautta. Kuljetuskaluston huolto olisi järkevää tilata ulkopuolelta.
No selvityksen lopputuloksena on tietysti se, että paras vaihtoehto kaupungille olisi ulkoistaa koko homma. Tämä on pitkälti perusteltu konsultin vakuuttamalla ateriahinnalla. Ulkoistamisen yhteydessä kaupungille edelleen jäävien ja asian johdosta väistämättä lisääntyvien kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeiden kulujen määrää ei ole huomioitu tai ne on suorastaan esitetty toisin päin.
Palvelun ollessa epätyydyttävää on helpompi purkaa sopimus yksityisen elinkeinonharjoittajan kuin oman tuotannon kanssa, joskin sopimus suositellaan tehtäväksi viideksi vuodeksi kerrallaan + kolme optiovuotta ja luonnollisesti hinnantarkistuksin??
Linnan Aterioiden toiminnan oma normaali tai tehostettu kehitys ei tunnu raportissa olevan oikein vaihtoehto. Kyseessä on kuitenkin varta vasten perustettu liikelaitos hurjalla määrällä olemassa olevaa pääomaa niin osaamisen kuin muunkin suhteen.
Johtuuko näiden konsulttien älytön käyttö oman henkilökunnan laiskuudesta? Pikaperehtymiseni seurauksena selvitykseen voin kuitenkin suositella jatkossa tämän tason raportteja tehtävän ihan vaan oman henkilökunnan voimin. Uskon heidän panoksena olleen tämänkin tekemisessä merkittävä. Alueen koulutusta ei myöskään tule unohtaa varteenotettavana selvitysten yhteistyötahona.
Kannattaa käydä vilkaisemassa itse selvitystä, sekä varsinkin sen hunajaisia, suorastaan hampaita vihlovia perusteluja ja ylistyksiä elinkeinoelämän roolista julkisten palveluiden ”innovatiivisena tulevaisuuden” tuottajana.
Hirsilaulussa on ainakin tie, tien laidass’ mökki.. ukko.. akka..poika ja pojall’kin auto.
Laulu alkoi soida mielessäni taannoin Hirsimäessä ajellessani ja etsiessäni autolle parkkipaikkaa, jota ei löytynyt taloyhtiön parista vieraspaikasta eikä etsinnästä huolimatta tienvieristäkään. Pysäköintikieltomerkit olivat kaikkialla hienosti näkyvillä.
Aikani kaasuttelin ja mietin minne Hirsilän perheen äiti, isä ja poika saavat autonsa jos taloyhtiössä on vain yksi paikka varattuna per asunto. Vieraita ei ainakaan landelta sitten kaivata. Vihreitä arvoja kannattavana ymmärrän toki, jos tällä parkkipaikkojen vähyydellä yritetään pakottaa ihmisiä julkisten käyttäjiksi tai jos asukkaiden tahdosta kaupunkisuunnittelun avulla tällä keinoin luotu mahdollisimman vähäliikkeinen kaupunginosa? No realistisena ja valitettavasti ympäristöä saastuttava autoilijana ymmärrän julkisten käyttömahdollisuuksien rajallisuuden Hämeenlinnassa ja varsinkin liitoskunnan alueella asuvana. Tulevaisuudessa vedyn tai sähkön uskon toimivan konepellin alla voimanlähteenä, joten jatkossakin yksityisautoilua jossain määrin vielä esiintynee ennen teleporttisiirtymisiä….
Mikäli tarkoituksenmukaista tämä parkkipaikkojen vähyys ei ole, olisi niitä helposti saatavissa lisää toispuoleisesti ajoväylille, vaikka aikarajoitteisina. Mikäli jonkun mielestä kadut ovat siihen liian kapeita, voi kehottaa tutustumaan muualla suomessa kapeampiin teihin joissa homma toimii. Pienillä nopeuksilla voi helposti ajosäännöistä tiedottamalla hoitaa autoilu toimivaksi. Keskiaikaisilla keskieurooppalaisillakin kapeilla väylillä homma toimii ja onhan meillä suomalaisilla maailman paras ajotaito.
Mikä parasta voi kaupungin kassaankin kilahtaa euro tai pari, mikäli pysäköinninvalvojat huomaisivat aikarajoituksia rikottuina.
Enkä muuten kirjoittanut tätä juttua ”pikavoiton” innoittamana, kun olisin reissullani loppujen lopuksi rikkonut pysäköintimääräyksiä ( myönnetään kuitenkin mielessäni käyneen).
Luin otsikon alaisen tekstin vessapaperipäätöksistä ja paperista päätöksistä. En nyt oikein ymmärrä, tai ymmärrän, no en kai sittenkään.
Tilaaja-organisaation (valtuusto-hallitus-lautakunnat ja virkamiehet ) tehtävä on siis antaa rahaa ja sanoa mitä niillä halutaan ja tähän päättyikin sitten taru demokraattisesta päätöksenteosta julkisella puolella.
Ei ole eroa sitten olitko asiakkaana kaupassa vai asukkaana Hämeenlinnassa. Palvelutuotannolla ollessa päänsärky ja valta tehdä asiat haluamallaan tavalla, ei ”omistajaohjauksesta” siis jokaisen kaupunkilaisen äänen kuulumisesta tarvitse enää tällä tasolla välittää. Rajan ”toisella puolella” tehtäviin ratkaisuihin ei virallisesti haluta ottaa kantaa kuin korkeintaan omaa toimintaa kuopatessa.
Mäntykodon kohdalla ”huonossa tiedotuksessa” oli varmasti kysymys siitä, etteivät tällaiset asiat kuulu kaupunkilaisille vaan ainoastaan palvelutuotannolle. Yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa jo ennen kuntaliitoksia tarkoituksena ”painopistealueen muutokset palvelurakenteessa” ( = julkisten palveluiden ja rahojen yksityistämishalut eivät siis kuulu meille ). Onko ainakin osittain aiheetonta syyttää huonoa tiedotusta mikäli parempi kertoisi todellisesti vähemmän ja olisi rakentunut pelkästään hyvän ”kiiltokuvayrityksen” mallin mukaisesti.
Koko tilaaja-ilonpilaaja tai paremminkin poravaunusta - pillariin on jo lanseerausvaiheessa ollut vanhentunut kopio globaaleiden yritysten toimintamalleista. Näitä palikoita en olisi sosiaalidemokraattien uskonut olevan runnomassa tällä tarmolla julkiselle puolelle. Demokratia sekä moraalinen vastuu joita puhtaasti kapitalistisessa toiminnassa ei rahan älyllisistä ominaisuuksista johtuen voi odottaakaan kuin hivenen noin imagosyistä ja oman tontin näköpiirissä. Toiminnasta ja vastuusta suurimman osan ollessa ketjutettu, myös moraalin kannalta arveluttavat seikat on näin helppo ”hukata”. Mikäli imago on yrityksessä onnistuttu säilyttämään hyvänä ja tällä perusteella hyväuskoinen asiakas maksaa vaikka vähän enemmänkin. Näennäistä tyytyväisyyttä saadaan siis helposti aikaan mielikuvilla ja oikeasti tietämättömyydellä tuotantoketjun eri vaiheissa tapahtuneista moraalisesti arveluttavista seikoista tai pirstaloimisen aiheuttamista lisäkustannuksista, jotka eivät usein tuo tehokkuutta vaikka isot pojat niin väittävätkin.
Tässäkö ei sitten onnistuttu Hämeenlinnan kaupungissa vuonna 2009 ja tämäkö on demokraattisen päätöksenteon virka tänä päivänä. Ei hyvää päivää – enkä muuten suostu ymmärtämään ainakaan niin kuin asian käsitin.
Budjettivaltuustossa ei juuri ollenkaan käyty läpi vuodelle 2010 suunniteltuja investointeja, harmi.
Apulaiskaupunginjohtaja Isosuo valitteli vähäsen investointirahojen pienuutta siinä melkein kaikki. Paljonko on hänen mielestään tarpeeksi ja mikähän mahtaa olla investointien kokonaissumma koska pelkkä tilausbudjetti ei sitä kerro. Esimerkkinä kaupungintalon remontti joka ei löydy tilausbudjetista kuin ehkä lukuina. Kyseessäkö onkin siis arvausbudjetti.
Miten nyt suunnitellut investoinnit parantavat alueen työllisyyttä?, ovatko yrittäjät ja duunarit paikallisia ja onko rahojen käyttökohteet mietitty harkitusti loppuun asti?. Onnistuuko Isosuon itse mainitsema omistajaohjaus näissä asioissa vai onko sillä edes tällaisia tavoitteita.
Investointikohteita vuonna 2010, kaupungintalo (remontoitu 10 vuotta sitten ), parkkitalo( mikä ja minne ? ), hyvinvointineuvolan tilat pääterveysasemalle ( sitäkin taloa remontoitu tämän tästä ) ja kuten aiemmassa kirjoittamassani jutussa olen todennut tämä toiminta ei ole seinistä tai oikeanlaisista tauluista kiinni.
Mielenkiintoinen oli Vihreiden Ojansuun puheeksi ottama Ahvenisto tai kaiketi paremminkin maauimala siellä. Hän antoi pyyhkeitä koska projektia on siirretty valtionrahoituksesta huolimatta. Vihreät puolueensa nimen mukaisesti antoivat myös esityksiä kestävänkehityksen tekstiosiin lisäämisistä jotka tietysti ovat tärkeitä asioita edes tiedostaa ja yrittää sisäistää kestävän kasvun, tehokkuuden ja sen sellaisten kaveriksi.
Mitä yhteistä on sitten maauimalan korjauksella ja kestävällä kehityksellä? Minusta ei yhtään mitään, maauimalan ollessa täysin energiatehoton, Hämeenlinnassa varsin kalliin veden lämpöenergian karatessa harakoille sekä luomuveden ollessa siinä vieressä. Turhake voisi olla hyvä sana kunnostetulle maauimalalle, strategian mukaisessa rantakaupungissa. Museoviraston näkemykset ovat tärkeitä, mutta eivät ne sentään nekään absoluuttisia totuuksia ole. Nyqvistin Riitan ideoimana tämä maauimala tai sen palat voidaan mielestäni museoida hyvin meidän kaikkien olohuoneissa tms. Maauimalan tornin voisi ehkä jättää paikoilleen ja rakentaa kuopan tilalle tanssilavan. Missäs sitä kauniina kesäpäivänä olisikaan hauskempi hoitaa kuntoaan kuin tanssimalla idyllisessä järvimaisemassa samalla muistaen paikan historiallisen arvon.
Mäntykotoa koskevassa äänestyksessä Vihreillä ilmeisimmin sitten kuuluui ekologiseen ajatteluun liikenteen lisääntyminen vanhusten omaisten liikkuessa pitempiä matkoja rakkaittensa luo tai kerskakulutus johon mielestäni kuuluu myös vanhempien rakennusten loppuun käyttämättömyys tai niiden kierrättämisen mahdollisuuksien tutkimatta jättäminen. Saattoihan tämä äänestyskäyttäytyminen olla vastareaktio kaikkien heidän esille tuomien asioiden tylyhköstä torppaamisesta.
Sumuisalta demokratialta kuulosti Kirsi Ojansuun esille tuoma tieto, jonka mukaan vuosi sitten avohuoltoon siirrettiin 2 psykiatrisen sairaanhoitajan virkaa -> oli jätetty täyttämättä -> nyt lakkautettavien listalla.
Hämeenlinnan budjettia tutkailtuani tuli mieleeni miten paljon yhteistä onkaan eräällä autojätillä ja tällä kaupungilla. Viimeisimmän tosin pitäisi olla se helpommin järkeistettävä organisaatio.
.
Kummallakin menee huonosti. Joidenkin mielestä tämän erään autojätin suurin ongelma on sen liian suuri johtajaporras, liian monet rajapinnat sisäisessä organisaatiossa ja päällekkäiset toiminnot. Samoja ”haasteita” ja päällekkäisyyksiä on havaittavissa kun silmäilee Hämeenlinnan ensi vuoden talousarvioesitystä.
.
Kaupungilla on kohtalaisesti omia henkilöstömenoja niissä kohdin, missä asioita hoitamaan on lisäksi perustettu oma osakeyhtiö esim. kehittämispalvelut tai tekniset palvelut.
.
( Tilaaja-pilaaja -mallilla ei ole muuta järkeä kuin tilanteessa, jossa palveluiden tuottajat ovat täysin yksityisiä. Tätä tulevaisuutta tarkoitettaneen agenttisanahirviöillä ”painopistealueen tai palvelurakenteen uudistus”. Käytännössä mennään kohti kallista ja tehotonta ameriikan mallia. Ideologioiden päivitykset taisivat jäädä keskusta -vasemmistopainotteisiksi siinä 90-luvun tienoilla. )
.
Kehittäminen tulisi muutenkin sisällyttää tuottajaorganisaatioihin. Näin päästäisiin eroon kehittämisestä kehittämisen vuoksi ja päästäisiin asioiden eteenpäin viemiseen todellisten kehittymistarpeiden vuoksi. Kehittämisen sisällyttäminen kaikkien kaupungin työntekijöiden todelliseksi osaksi työtä olisi kannattavaa.
.
Läpinäkyvyyden tai tehokkuuden lisääntyminen osakeyhtiöiden kautta taitaa olla niin ja näin. Talouteen, hallintoon tai henkilöstöön liittyviä tietoja saadakseen pitäisi olla vapaaherra(tar) tai ”omistaa” alainen kaikkien tietojen kaivamiseen. Korjausliikkeet onnistunevat vain hyvien veljien kautta.
.
Tilaajien osissa on ”muiden palveluiden ostoja” aikamoiset määrät, Minä ainakin haluaisin tarkalleen ottaa tietää mitä näihin menoihin kirjataan? Esim. konsernipalvelut ovat oma erillinen tilaajaorganisaationsa jolle on varattu rahaa miltei 14 miljoonaa. Palkkoja ja palkkioita on 4,1 m€ , Muiden palveluiden ostoa huikeat 13,2 m€
.
Säästöjä ns. ylimääräisistä löysin heti nopealla silmäilyllä noin neljän ja puolen miljoonan edestä. Parkkitalon 3,5 milj. voi huoletta jättää rakentamatta. Hyvinvointineuvolan toimintakaan ei juuri synny ulkoisista puitteista, joten seuraavat voi jättää tekemättä.
| ”Hämeenlinnan pääterveysaseman peruskorjaus hyvinvointineuvolaksi 730 000 |
| Hyvinvointineuvolan ensikertainen kalusto 70 000 |
|
|
|
| Taideteosten hankinta 20 000
”
Mikäli uutta kalustoa oikeasti tarvitaan, olisi ajan hengen mukaan käytettävä kierrätysmateriaaleja. Taideteoksia voi hankkia muiden sisäisten palveluntuottajien kautta, esim. lasten, vanhusten, vammaisten ym. toiminnan tuotoksista. |
|
|
|
|
| |
|
|
|
|
Iittalan varhaiskasvatuskeskuksen suunnittelutyöhön on varattu 200 000 euroa ensi vuodelle. Eikö valtio tai edes Hämeenlinna nyt voisi ostaa muutaman erilaisen päiväkodin suunnitelmat joita samoja ehkä pienin muutoksin voitaisiin käyttää. Valtion tuottavuusohjelmaan tämä kohta voitaisiin lisätä rintamiestalon- tai Lidlin- mallina.
.
Investointeja perusteltaneen työllisyyttä ym. parantavilla tekijöillä, todellisuudessa Hämeenlinnassa toteutettavat lisäävät enemmän urakoitsijoiden verotettavia pääomatuloja. Työllisyyttä voidaan tukea myös TE-keskuksen ja kaupungin omien rahojen parempana kohdentamisena tarpeellisiin käytännön töihin. Esimerkkeinä työllistävistä palveluista voisivat olla ikäihmisten, varhaiskasvatus, opetus sekä kun hyppyritorni ja maauimala moukaroidaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien voimalla maan tasalle.
Miksi ikäihmisten lautakunnan pj., vpj. ja tilaajapäällikkö puhuivat aidan seipäistä kun yleinen keskustelu on käyty siitä kuuluisasta aidasta. Vanhainkotien lopettamisiin liittyvä keskustelu ja tehtyjen päätösten arvostelu on pitkälti liittynyt nyt laman varjolla tehtävään rakennemuutokseen, jossa siirretään julkisia palveluita yksityiselle sektorille. Ei samoilla euroilla taskusta toiseen siirtämällä yhtään sen enempää palveluita saada aikaan.
Olisi meidän äänestäjien kannalta reilua, ettei näitä asioita perustella yleisillä sanahelinöillä, osatotuuksilla tai suurempien tavoitteiden naamioinneilla. Yhtä kaikki, ovat käytännön kokonaisuuksista irrallaan.
En tiedä miten suhtautua demareihin koska valtion tasolla he toimivat julkisten palveluiden julkisena pysymisen puolesta, mutta Hämeenlinnan kaupungin tasolla taas edesauttavat toimintojen yksityistämistä. Onko metsä kadonnut puilta? Varmaa tässä touhussa on joidenkin tahojen halu vähentää julkista /inhimillistä sananvaltaa ja asemaa yksityiseen maailmaan nähden.
Nyt läpi runnottavat rakennemuutokset ovat periaatteellisesti tärkeitä. Se onko suunta oikea vai väärä riippuu tietysti poliittisesta kannasta. Yksityiset palvelut tulevat miltei aina kalliimmaksi joten samoilla euroilla siirtelyjen jälkeen saadaan todennäköisimmin vähemmän palveluita ja suurentuneita kustannuksia käyttäjille.
Mikä kiire ja hätäily on sulkea omia laitoksia kun vanhusten sekä laitoshoitoa tarvitsevien määrä tulee kasvamaan joka tapauksessa, kotihoidon lisäämisestä huolimatta. Yksityinen palveluntuotanto varmasti tulee tästä kasvusta muutenkin saamaan oman osansa.
Kehityksen synonyymi ole muuten ole yksityistäminen tai yhtiöittäminen vaikka useille Hämeenlinnan kehittämisvastuussa oleville se sitä näyttää olevan. Täydentää yksityisillä ei ole minulle sama kuin korvata omaa tuotantoa sillä, kuten nyt ollaan tekemässä. Parhaassa tapauksessa meneillään olevalla tyylillä lopetettavia yksiköitä avataan kohta yksityisinä.
Hämeenlinnassa on sen verran ihmisiä töissä, että oikeaan kehitystyöhön täytyy löytyä innovatiivisia tekijöitä. Yksityistä puolta olisi hyvä hyödyntää tässä tapauksessa mallina omaan tuotekehitykseen, kun näyttää ettei virkamiehillä sen puolen osaamista tai kokemusta ole.
Luottamushenkilöt voisivat nyt myös ottaa vastuunsa ja laittaa posti kulkemaan siihen toiseen suuntaan kuin yleensä.
|
|
|