|
Uutiset ovat pauhanneet harmaasta taloudesta ja maan hallitus luvannut puuttua siihen. Vaikka tuli Shakki ja Matti, niin Jykän velat vaan tuppaavat muuttumaan jonkin ajan kuluessa saataviksi. Ennen seuraavaa hallitusta ei luvassa ole muuta kuin kosmeettista jesseilyä.
Yle kertoi miten Virossa rekisteröidyissä yrityksissä on jopa 16 000 suomalaisen henkkarit. Yritykset on perustettu pääasiassa verojen ja maksujen kiertämistä varten. Monillako näistä yrittäjistä on liiketoimintakielto tms. suomessa? Kokoomuksen veljenpojat olisivat voineet aloittaa naapureilleen isottelunsa tästä asiasta Viron ja EU:n kanssa. Vapaus tuo vastuuta, eritoten kaupassa, josta sitä ei aina löydä.
Suomessa lasketaan menetettävän vuosittain arviolta 4 miljardin euron tulot (vrt. kuntien velat yht. 10 mrd.) kuutamourakoitsijoiden toimesta. Rinnalla toimii sentään vielä hyviä ja suoraselkäisiäkin yrittäjiä, vaikka koko touhu todella tylsästi vääristää kilpailua. Ulkomaisen työvoiman oikeuksia poljetaan siinä kuin kotomaistenkin. Ainakin siellä minne ay-liikkeen aurinko ei paista. On otettava tai jätettävä.
Mikäli asialle halutaan jotakin tehdä, pitää reilun pelin säännöt sopia Viron ja koko EU:n alueella, tarkastustoimintaan ja verotukseen tarvitaan lisätä resursseja, tilaajavastuulakia tulee laajentaa koskemaan mieluiten vaikka koko ketjua. Sanktioiden määrä on melkein vitsi, joten niitä tulisi korottaa.
Yrittäjien jopa konkurssien tehneiden elämää tulisi ehkä myös helpottaa venkoilun vähentämiseksi. Pitäisikö järjestää mahdollisuuksia työhön ja oikeasti kohtuulliseen toimeentuloon vielä ulosottomiehenkin kanssa.
No, lainsäädäntöönkin ammuttujen reikien kanssa kuvio tuntuu ihan mafia-tyyliseltä. Aloin miettiä kuka häärii kummisetänä, oliko se Masa Nainemeesbarone, Jykä Raharaiskajatuono, vaiko joku täysin tuntematon Elukutselinon ”suvun” Mesikäpp.
Strategian mukaan toimii sen puolesta, että ihmiset haluaisivat asua ja tehdä töitä Riihimäen, Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla.
Koheesion avulla tähän rapumertaan onnistuttu kokoamaan syötiksi koko alueellinen kerma, joten toiminta ei hämärtyvässä syysillassa voi olla kuin loistavaa. Joidenkin kermapurkkien kyljessä oli tosin olla sellainen oranssi lappu ja jotain numeroita, saattoi näytää myös vähän samalta kuin HPK:n lippu.
No Ahdin antimia odotellessa voitaneen todeta Unionin vuotuisen budjetin olevan n . 2 milj. €, josta henkilöstökuluja on 69%. Ulkoiset puitteet ovatkin näyttävät.
Koska vuosi kääntyy kohta viimeiselle neljännekselleen ja unionin toiminta on perusteltua, pitää se myös perustella hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Kaislikosta shuhisi tiedote, jossa kerrottiin Rapu-unionin oleva tummista ravuista ammattikokkien keitoksin punetettujen rapujen liitto joka tarvitsee lisää liiketiloja klustereiden lobstereille.
Ajatusten kerrottiin saaneen alkunsa kerman ollessa mertaamassa, sekä suuren vähittäiskauppa -avusteisen rapujuhlan saatossa.
Lausuntoa hiottiin vielä seuraavanakin päivänä ankarassa aivoriiheemisessä, jolloin todettiin köyhienkin todella voivan syödä rapuja sekä kilpailukykyohjelmalla nähtiin aivan uusia Talent –uusintoja. Köyhä ystäväni tosin kävi nälkäsyistä ostamassa kebabin ja vain kuvitteli syövänsä rapua.
Mikä parasta Rapu-unionilla on monta ”avointa piikkiä” yksi niistä Häme Open Campiina.
Nykyhallitus on niin yksimielinen, että välillä oikein liikuttaa. Mitä tällä hyvällä asialla on saatu aikaan? Ei juuri muuta kuin otettu surutta velkaa, annettu rikkaammille ja tavikset olleet tavalliseen tyyliin anto- tai saamattomuuspuolella. Mm. työnantajilta poistetun kelamaksun vajaus valtion kassassa siirretään nyt energiaverotuksen muodossa kotitalouksien harteille.
Rakenteelliset uudistukset ovat sekoittaneet pakkaa lisää ja tehneet jälkien korjaamisen entistä työläämmäksi. Kuntaliitokset ovat hyvä asia, mutta kaikki muu samassa hötäkässä pakkosyötetty on tehnyt prosessien ja toimintatapojen yksinkertaistamisesta entistä vaikeampaa. Mikä pahinta hommiin on käytetty esim. Sitran ja työ-elinkeinoministeriön hallinnoimia rahoja ties kuinka paljon ja koko ajan palaa lisää.
Seuraavalla hallituskaudella / vielä kovemmilla pakkasilla ei ole enää varaa pitää näkymättömiä vaatteita, vaan tulee tarttua toimeen näennäisen puuhastelun ja puhumisen sijasta. On puusilmäistä miettiä, tulevia pakollisia säästöjä vain yksityisten kansalaisten etuuksista. Valtion kuin kuntienkin hallinnoissa on paljon olennaisuuksien kannalta löysää rahaa ja päällekkäisiä toimintoja.
Ensimmäisenä tulisi yhdistää maa- ja metsätalous & työ- ja elinkeinoministeriöt ja näiden toiminnot.
Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön alla löytyy paljon toimintoja ja tukia joiden vaikutukset työllistymisen, innovaatioiden, ympäristön tai vaikkapa pidempien työurien kannalta pitäisi laittaa hyvin tarkkaan seulaan, sekä miettiä kätevämpiä ja taloudellisempia toimintamuotoja. Voitaisiinko vaikkapa Finnveran yrityskoulutuksia ja toimintoja hoitaa muulla jo olemassa olevalla koulutusverkolla. Yhteiskunnan tukemat tyky-päivät todellisilla parin tunnin asiasisällöillä pystyttäisiin varmasti hoitamaan paljon taloudellisemmin ja ilman, että itse asia ei kärsisi.
Silmät on nyt lupa avata, se olisi jopa suositeltavaa.
Vuokralla asuminen on kallista, yleensä asia mielletään toisin. Vähempivaraisten turvaksi rakennettujen Arava-lainoitteistenkin talojen vuokrat hipovat pilviä. Vuokrientasauksen jälkeen myös asunnosta tai sen kunnosta riippumatta.
Lähelle totta on se, ettei edes määrätyillä maksimituloilla niissä useinkaan pysty inhimillisesti ilman tukia elämään. Yksityisten asuntojen markkinoilla onkin jo omat lukemansa vuokrissa, erityisesti niissä asunnoissa joiden tarjontaa ei julkiselta puolelta jostain syystä löydy.
Loukussa ovat ne, jotka eivät syystä tai toisesta voi asua mahdollisesti edullisemmin omassa asunnossaan ja kamppaillevat osin korkeiden vuokrien aiheuttamaa köyhyyttä vastaan. Pieniä satunaisiakaan lisätuloja ei kauan jakseta maitohapoilla ponnistella. Asumistuki hetimiten pienenee saman verran ja yleensä kiperään tarpeeseen yritetyt rahat eivät löydä perille vaan päätyvät ikävimmässä tapauksessa korkojen kera Kelan kassaan.
Tässä kohtaa on joidenkin helppo osoittaa sormea vuokranmaksajaan ja syyttää ettei ole onnistunut hankkimaan enempää rahaa. Hankkimaan sitä enempää, jotta jossain kohtaa julkista asuntotuotantoa tai niiden ylläpitoa sitä sitten vuodetaan ehkä juuri itsensä sormella osoittajan omiin asuntolainan lyhennyksiin.
Asia vaatii perinpohjaista perkaamista.
Jätehuollon järjestäminen kuuluu Hämeenlinnan perustehtäviin. Kaupungin renkinä asiassa toimii Kiertokapula Oy.
Jätteen maksullisia vastaanottopaikkoja sijaitsee nyt ainoastaan yksi, tämän pinta-alaltaan hyvin laajan kaupungin ( n. 2000 km² ) sisällä. Liitoskuntien alueilla aiemmin toimineet lähinnä risujen ja puutarhajätteisiin erikoistuneet keruupaikat on suljettu. Toiminnalla tuotaneen esille asukaslähtöisyyttä ja ekologisuutta, tekemällä yksinkertaiset toiminnot asukkaiden kannalta mahdollisimman vaikeaksi.
Aluelautakuntia tai ympäristö- ja rakennuslautakuntaa ei lisääntyvä pitkänmatkan risuralli kiinnosta. Nyt halutaan benchmarkata saastuneen maa-aineksen käsittelyä lähimaiden kanssa, ( Uppsalan Yliopisto? ja EU ) ainakin 60 000 eurolla kaupunginrahaa. Tarkoituksena on saada Kantolan teollisuusalue tulevaisuudessa kaavoitettua hienoille risuttomille kovan rahan asunnoille.
Palaammeko aikaan, jolloin kohta keksitään tehdä yhteisiä risujenvientipaikkoja kylille, jotta maasto ei täyttyisi epämääräisistä kasoista. Toiminnot hoidetaan tietysti kilpailutuksen kautta ja yksityisen toimijan toimesta. Elinkeinotoiminnan ”veto”voima sen kun vaan lisääntyy, kun yksinkertaisen toiminnan hinta saadaan kohoamaan pilviin.
Tiedotusvälineissä on välähdellyt tämän tästä informaatio suunnitteilla olevista älypakkauksista, jotka ilmoittaisivat kun tuote on pilaantunut. Eräs h ä ä m ä ä l ä ä n e n e-kansanedustaja taasen vaatii pakkauksiin alkuperämerkintöjä, kun niiden on siellä pitänyt jo olla iät ajat. Siis pitääkö ihan ilman huijuuta ilmoittaa alkuperämaa. Ellei asiaan tule sanktioita ja lainsäädäntöä tule muutettua EU-tasolla on sama kuin kysyisi jotain demeMatilta. Maan tavasta on tiennyt koko kansa ennen edustajiaan.
Eipä hättää mittää – Eduskunta teki tänään tärkeän työn todistamalla olevansa enemmistössä vihreitä, painamalla näet sen värisiä nappuloita. Ihmettelivät kyllä miksei edes maamme laulu auttanut vaihtamaan blondeja hiuksiaan vihreiksi.
Pettymys unohtui kun ilmoittivat lätkäisseensä muutakin kuin kärpäsiä samalla iskulla: Urakka edellisiin vaalitukiin kuitattu, seuraavia voi taas anoa. Älypakkauksia ei tarvita kun sopivasti säteilytetyt tuotteet säilyvät varmasti ja kotimaisuuden tunnistaa jatkossa jos tavarat loistavat pimeässä. Sähköä voidaan tulevaisuudessa huimasti säästää kun erillistä valaistusta ei tarvita.
KokooMusconiTV:n mukaan Olkiluodon Kiviniemeen merenneidoksi haluavia suomalaisia ei voida valitettavasti vastaanottaa. Toivomuskaivoon pudotetuilla lanteilla kun saatiin juuri ja juuri pääministerin kädet pestyä.
Jo pitkään minua on vaivannut asia joka näin kesällä ( joulun lisäksi ) korostuneesti huomauttaa olemassaolostaan. Kauppakasseja ei useinkaan ole tarpeeksi ja lopuksi jäteastiaan kertyy kollektiivisen ekoälykkyydenkin aikana luvattoman paljon tulevia muistoja ajaltamme.
Kaupoissa myytävät tuotteet on liiaksi paketoitu, jopa halppismurot on ollut pakko laittaa muovipussiin ja sitten vielä pahvilaatikkoon. Yksittäisenä kuluttajana minulla ei ole useinkaan valtaa vaikuttaa valinnoillani riittävästi, ei varsinkaan taviksen budjetilla. Pyykinpesuaineetkin on niin vahvamuovisissa pulloissa, että niiden tekemiseen hukattu energianmäärä on huima tuotteen itsensä tai sen elinkaareen verrattuna. Samanlaisia esimerkkejä löytyy saastepilvin pimein.
Ellei pahvi-, paperi- tai kartonkipakkauksia ole kovin pinnoitettu muovilla tms. ovat niin sanotusti luontoystävällisiä matkalla kaupanhyllystä kotiin ja sieltä kierrätyspisteelle. Tie kaupanhyllylle onkin jo pitempi tarina. Useimmiten järkevästi ajatellen ollut täysin turha, vain luontoa ja maksajaa rasittava.
Pitäisikö tuotteiden valmistajat laittaa vastuuseen näistä ympäristörikoksista mitä televisiossakin paljon mainostetaan? Päästöjä voitaisiin hurjasti rajoittaa määrittelemällä pakkauksille todellisen tarpeen mukaiset enimmäismäärät. Tuotteissa, mukaan lukien pakkaukset sekä niiden markkinoinnissa pitäisi näkyä koko elinkaarelle määritelty ekoluokka.
Yritysten tukien, verotuksen tulisi suosia todellisten ekopakkausten tekijöitä tai uusien kierrätyspakkausten & järjestelmien kehittelijöitä ja käyttäjiä. Lähiruuan tuottajia ei toki pidä unohtaa, ei edes eläimiä ravittaessa.
Puurohiutaleet, murot ja kaiken muun mahdollisen olisin heti valmis ostamaan isommasta säiliöstä joko omaan tai kierrätettävään pakkaukseen. Kierrätyksen ja luontoystävällisten myyntitapojen lisääntyessä henkilöstöä saatettaisiin tarvita kauppoihin lisää. Heidän olemassa olostaan mieluusti maksaisin sen mitä maksan nyt älyttömille ja älyllisesti aina toiseksi jääville kääreille.
Palle nalle pakana istui oven takana,
ovi meni kii ja nalle itki siin:
oikeiden huvii, on vaan lupa tukiin.
Kuura parrat tuisku päät,
ampuu jäniksiä aitauksessa ihan järjissään.
Osanvaihto-oppiin teitä tuskin saa,
mut pillerit ne päivässä piristää.
Milloin röyhkeästä oman edun tavoittelusta tuli sallitumpaa kuin yhteisen edun nimissä tehtävästä työstä. Mistä asti maan ainakin kahden suurimman puolueen arvoihin - joihin kristillisetkin kuulunevat – on tulkittu leivän jakaminen niin, että osa porukasta saa yhden palan ja toiset kaksi kunhan käy välillä takahuoneessa vaihtamassa haalarit tai osakeyhtiön tms. asun päälle. Duunarin rukkaset eivat kelpaa asuksi kuin yhden kerran ja silloinkin niiden on oltava naulassa.
Kaupunki jonka pitäisi olla meidän yhteinen yrityksemme ja johon olemme äänestäneet edustajia puhumaan puolestamme. Kenen puolesta puhuvat ne jotka päättävät esim. koulunkäyntiavustajien ja iltapäiväkerhojen ulkoistamisesta meidän yhteisessä firmassamme, niin että se on perheille ja yhteiskunnalle kalliimpaa, siis meille kaikille kalliimpaa. Onko oikein ja sallitumpaa pönkätä ammattimaista lasten liikuttajaa ja jättää samalla talkoovoimin pyöritettävät yhdistykset ilman tukia. Haluaisin oikeasti tietää Lasten Liikunnan Tuki ry:n kaikki tukikohteet.
Monessako firmassa saisi vuodesta toiseen toimia ne, jotka konsulttien avustuksella ja omistajien tulevia voittoja ulkopuolisille tyrkyttäen luopuisivat vapaaehtoisesti toiminnastaan. Tarpeettoman rahapulan iskiessä pyydettäisiin lisää varoja omistajilta tai pankeilta. Parhaimmassa tapauksessa iskisi konkurssi.
Kaupunki tai kunta ei ole sama kuin yksityinen yritys ja sillä on täysi yhteisen edun oikeus hoitaa markkinajohtajan asemassa hommat jokaisen kaupunkilaisen parhaaksi ( huom. ylärajoitettu määrä per hlö ).
Herätysliikettä kiitos.
Ilon ja juhlan päivää kaikille niin ammattiin kuin ylioppilaaksikin valmistuville.
Kommentoi
|
|
|
Kommentoi